Syksyiset aamut

Tajusin eilen, että kesä on todellakin ohi, ja kohta taitaa syksykin olla jo käsitelty. Pari viikkoa sitten oli jo varsin kylmiä aamuja. Maa oli huurteessa ja nurmikko rapsahteli jalkojen alla, kun leikittiin Kepposen kanssa ulkona.

 

Aamuauringossa kylpevä pihlaja oli kuin pienillä timanteilla kuorrutettu, kun auringon sulattama huurre oli muuttunut pieniksi pisaroiksi.

Nyt ei pihlajassa enää ole juurikaan lehtiä. Piha on melko alastoman näköinen kun kaikki puut ja pensaat ovat tiputtaneet lehtensä. Syksyn kauneus alkaa kääntyä ankeudeksi. Onneksi auringonpaiste lohduttaa. Tekee mieli vielä ulkoilla ja nauttia viimeisistä lämpimistä säteistä, kerätä kaikki lämpö ja valo varastoon.

Aurinkoista viikon alkua!