maanantai 24. syyskuuta 2012

Kotimainen design...?

Ostettiin viikko sitten lauantaina Vepsäläiseltä Artekin valkoiset Nousukausi tuolit. Varastossa oli silloin vain kolme kappaletta, joten päätettiin ottaa ne ja odotella kolmea sauraavaa viikon verran.


Kuva lainattu Vepsäläiseltä

Kyseessä on siis tuoli 66 "värillinen" versio, ja oltiin tosi tyytyväisiä kun saatiin vihdoin sellaiset tuolit, mitkä sopii meidän keittiöön niin värin, muotokielen kuin koonkin puolesta. No, heti kun alettiin kasaamaan tuoleja niin huomattiin, että jokaisen tuolin selkänoja oli eri värinen. Tuolit näyttivät ihan kuultomaalatuilta ja maalipinta oli epätasainen.


Lähikuva tuolin selkänojasta.
 
 
Sunnuntaina Habitaressa kävin Artekin osastolla kyselemässä tuolista lisää ja onneksi siellä oli sama valkoinen tuoli näytillä. Se ei suinkaan näyttänyt kuultomaalatulta, vaan ihan selkeästi valkoiselta. Juttelin myös Artekin edustajan kanssa tuolista ja hän oli vahvasti sitä mieltä, että tuoleissamme oli jotain vikaa. Päädyimme siis reklamoimaan tuolit Vepsäläisen kautta Artekille.

Mitenköhän tämä ei enää yllättänyt... kun remontissa mentiin niin monta kertaa montusta toiseen ja keittiön kanssa oli yhtä takkuamista koko kesän, niin kaipa tähän samaan syssyyn menee nyt sitten myös yksi mönkään mennyt design hankinta. Toivon, että Artekin päässä asiaan suhtaudutaan kuitenkin vakavasti, ja että saamme heiltä pian jonkinlaista infoa uusista tuoleista. Jotenkin haluan uskoa, että kun kyseessä on melko tunnettu ja perinteikäs valmistaja, niin heiltä löytyy tahtoa korjata asiat oikealle mallilleen. Nyt sitten vaan odotellaan.

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Ensimmäinen kuukausi

Tässä sitä nyt ollaan. Ensimmäinen kuukausi uudessa kodissa takana. Ensimmäinen kuukausi työntekoa takana. Ensimmäinen kuukausi päiväkotielämää takana. Ja ollaan vielä kaikki hengissä. Kai se on jonkinlainen virstanpylväs tämäkin.

Työnteko on alkanut tuntua ihan mielekkäältä, vaikka Kepposta on kyllä joka päivä hirveä ikävä. Kuuden tunnin työpäivä on just sopiva, en kestäisi yhtään ylimääräistä tuntia. Onneksi Kepponen on myös alkanut sopeutua omaan päiväkotiarkeensa, joten enää ei tarvitse jättää itkevää lasta päiväkotiin. Ensimmäinen viikko oli melko tuskainen meille molemmille, en tiedä kumpaa itketti aamuisin enemmän, äitiä vai lasta.

Vaikka kuinka ollaan yritetty laittaa tavaroita paikoilleen, niin siitä huolimatta mikään ei oikeastaan ole vielä "omalla paikallaan". Viime viikonloppunan vietettiin Kepposen 2-v. syntymäpäiviä (vaan noin kaksi kuukautta jälkijunassa) ja siivouspaniikissa tuli tungettua loput romppeet ihan mihin sattuu. Joten nyt on kamat kaapeissa mutat ei mitään hajua mitä missäkin on. :) Kun vielä jostain saisi aikaa ja tarmoa alkaa veivaamaan tavaroita paikoilleen, niin olisin tyytyväinen. Sitten olisi tietysti vielä ikkunankarmien maalaus, portaiden maalaus, pikkuvessan maalaus, verhojen ompelu, lattialistojen laitto, lamppujen kiinnitys, verhotankojen kiinnitys... tätä listaa voisi varmaan jatkaa vielä vaikka kuinka. Huh huh!

Josko ensi viikonloppuna olisi aikaa ottaa vähän kuvia tästä kämpästä, niin saisin niitä tännekin. Minä en oikeasti ymmärrä millä ihmeen ajalla kaikki sisustusbloggaajat napsii jatkuvasti kuvia kodeistaan ja kirjoittaa pitkiä sepustuksia kotiensa sisustuksista, materiaaleista, hankinnoista jne. Työpäivän jälkeen kaikki minun aika menee lapsen kanssa leikkimiseen, ruoanlaittoon, pyykinpesuun ym. kodin askareisiin,  joten kai niillä "oikeilla" bloggaajilla on vuorokaudessa enemmän tunteja... tai sitten ne vaan paljon tehokkaampia kuin minä. :)

  

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Time goes by

Mistähän sitä alottaisi.... Olen ollut joka ilta niin väsynyt, että olen kyennyt suurinpiirtein vain avamaan blogin mutta sisällön tuottaminen on jäänyt ajatuksen tasolle.

Muutto on suoriettu, tavaroiden purkaminen ei. Remontti on vielä(kin) kesken ja valmituminen on siirtynyt päivään x. Lapsi aloitti päiväkodissa, minä töissä. Kumpikaan ei ole ollut järin innostunut uudesta urasta. Onneksi lyhennetty työpäivä keventää vähän mieltä (valiettavasti myös lompakkoa) ja sen ansiosta lapsen kanssa ehtii olla vielä muutenkin kun vaan viikonloppuisin.

Koti on kun pommin jäljiltä kun illat menee suurimmaksi osaksi siihen, että vietetään aikaa pienen takiaisen kanssa ja ihmetellään loppuaika, että mihinköhän nämä kaikki tavarat pitäisi sijoittaa. Tilaa on mutta sen hyödyntäminen on vielä vähän hakusessa.

Pitäisi kai myös kertoa keittiössä ja kylpyhuoneessa jatkusta kirouksesta mutta se taitaa vaatia enemmän aikaa ja hermoja... Ei vaan ole mennyt mikään niin kuin Strömsössa.

Onneksi kaiken kuran keskeltä löytyy myös positiivisia asioita. Viime aikoina olen mm. nähnyt Madonna, saunonut omassa saunassa, grillannut omalla pihalla, ihaillut uutta kotia  (kaikesta kaaoksesta ja keskeneräisyydestä huolimatta), ostanut uuden lampun ja verhokankaita ja suunnitellut murusen syntymäpäiviä.

Kyllä tämä tästä vielä kodiksi muuttuu... vaikka siihen nyt taitaakin mennä vähän suunniteltua kauemmin.

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Viimeisiä viedään...

... siis viimeisiä päiviä tässä vanhassa kodissa. Lauantaina on edessä muutto uuteen kotiin, joka (kaikesta puurtamisesta huolimatta) ei ole vielä valmis. Joka puolelta puuttuu vähän sitä sun tätä mutta näillä mennään nyt.

Puutoslistasta löytyy ainakin seuraavia tuotteita. (En taatusti edes muista kaikkea, mikä vielä puuttuu tai on tekemättä.)

Keittiö:
- tason pitäisi tulla huomenna ja putkimies tule asentamaan tiskikoneen ja altaan paikoilleen perjantaina
- listat puuttuu
- liesituuletin on asentamatta
- lasimiehen piti tulla huomenna ottamaan mittoja mutta koska taso saapuukin vasta huomenna niin lasimies siirtyi päivään x
- ikkunanpuitteet jossain (toivottavasti ei kaatopaikalla) ja ne on maalamattta

Olohuone:
- patteri pitää maalat vielä toiseen kertaan
- portaat pitää maalata vielä tuhat kertaa (vaikka olen maalannut ne jo tuhat kertaa)
- ulkovi ja ikkunanpuitteet on maalamatta

Makuuhuoneet:
- listoja puuttuu
- ovenkarmit on maalaamatta ja osa puuttuu
- ikkunapuitteet on maalamatta

Kylpyhuone:
- kaikki on muuten valmista mutta sähkömies on ilmeiseti kivikaudelta koska ei osaa asentaa meidän lamppuja... kolmas kerta toden sanoo perjantaina (toivottavasti).

Eteinen
- pintamaalit puuttuu seinistä ja katosta

Ja sitten on vielä se meidän musta aukko....alakerran WC! Se on ihan alkuperäisessä kuosissaan. Kaiken lisäksi sitä on käytetty koko remontin ajan yleisenä laasti-ja maalausvälineiden pesupaikkana, siivouskomerona sekä wc:nä. Ja koska siinä ei ole ollut ovea viimeiseen kuuteen viikkoon, niin koko vessa on lievästi sanottuna paskanen. Betoni ym. hiontapölyä, maalin roiskeita ja bonuksena entisen asukkaan jättämät paskaset seinät, peilikaappi ja allaskaappi. En ole jaksanut uhrata toistaiseksi ajatustakaan koko kopille, ja luulen, että sinetöidään vaan ovi kiinni lauantaina ja unohdetaan onnellisesti koko huoneen olemassaolo.

Kiirettä pitää ja valmista ei tule siltikään mutta on se vaan kivaa  päästä omaan kotiin.

perjantai 3. elokuuta 2012

The allas

Se allas (jep, juuri SE allas, josta on ollut puhetta jo aikaisemminkin täällä ) on vihdoin saapunut. Se oli putkahtanut pihamaalle tiistaiaamuna.

Tässä se nyt on!  


En ole ehtinyt edes ottaa siitä vielä pois laatikosta. Tosin muutkin kodinkoneet (jääkaappia lukuunottamatta) on vielä vähän väärässä paikkaa...


Liesituuletin ja astianpesukone odottaa altaan kanssa vielä asennusta. Tiskikoneesta puuttuu edelleen etulevy (olivat laittaneet meille väärän kokoisen etulevyn... yllätys.), joten joudun hakemaan sen itse kaupasta. Pitäisi kuulemma myös palauttaa väärä ovi liikkeeseen mutta saavat kyllä tulla hakemaan sen itse, jos haluavat takaisin. Tässä keittiöprojekstissa on mennyt kaikki vähän sinnepäin ja mikään ei ole tullut oikein tai ajallaan, niin en taatusti tee yhtäkään palvelusta keittiöliikkeen suuntaan.

Nyt lähden herättelemmän tuota murusta päiväunilta.


torstai 2. elokuuta 2012

The white thing

Pikkuhiljaa alkaa koti valkaistua. Laskin äkkiseltään, että tähän mennessä ollaan käytetty noin 36 litraa pohjamaalia, 15 litraa pintamaalia, 17 litraa kattomaalia ja reilu litra patterimaalia. Yhteensä ollaan maalattu noin 450 m2 verran, eli voisi kuvitella, että kyseessä on isompikin kartano. ;)

Kuvat puhukoon puolestaan. Laitan ihan muistin virkistämiseksi myös ne "ennen"- kuvat.

Kylpyhuone



 
 

Kylpyhuoneessa näyttää nyt tältä. Valitettavasti kuvat ei ole ihan samasta kuvakulmasta. Ikkuna ja saunanovi on kuitenkin pysynyt paikoillaan, joten ne ehkä auttaa hahmottamaan tilaa.

 
 



Keittiö






Keittiöön odotellaan vielä kivitason asennusta ja vasta sen jälkeen päästään asentamaan koivutasot, liesi, liesituuletin ja välitilan lasi paikoilleen.


Makuuhuoneet




Kepposen "ennen niin ihana vaaleanpunainen"- huone on nyt huomattavasti rauhallisemman värinen. Tosin pieni uudelleen sisustaminen taitaa olla paikallaan...






Meidän makuuhuoneen muutos on kuvien perusteella huomaamattomin. Todellisuudessa sielläkin on värimaailma muuttunut paljon valoisammaksi valkoisen maalin myötä.





Tämä meidän "pikkuhuone" on nyt myös paljon valoisampi. Vihdoinkin on huone, missä majottaa vieraita. Saa tulla kylään!


Olohuone





Olohuoneen kammottavan likaisen keltaiset seinät on nyt valkoiset. Kunhan saadaan koko projekti päätökseen, niin teen listaa kaikista materiaaleista, joita ollaan käytetty ja samalla ajattelin listata remontin kustannuksia.

Huomenna pitäisi saada alakertaan parketit lattiaan kun pappa tulee taas miehan avuksi,  ja sitten pääsen portaiden kimppuun. Olen hionut niitä jo kertaalleen, mutta luulen, että minun pitää tarttua vielä uudestaan hiomakoneeseen ennen maalausta.

Näihin kuviin ja tunnelmiin.

P.S. Jos tätä blogia lukee joku muukin kun sukulaiset ja kaverit, niin olisi kiva jos jättäisit jonkin muiston itsestäsi.

lauantai 28. heinäkuuta 2012

Kesä!


Vietettiin tänään hyvin ansaittu lepopäivä remontista ja suunnattiin Ylämummolla kohti saaristoa. Vaikka en koskaan ole erityisemmin ollut kiinnostunut veneilystä, niin on pakko tunnustaa, että Ylämummon tultua perheeseen, olen alkanut pikkuhiljaa kääntää kelkkaani. Tällaisena päivinä on ihanaa pakata eväät kylmälaukkuun ja suunnata johonkin saareen nauttimaan kesästä.

Meillä oli myös teltta mukana, ja yllättäen Kepponen nukkuikin miehen kanssa päiväunet teltassa. Minä köllöttelin sillä aikaa kalliolla auringossa ja nautin lämmöstä. Nyt on taas akut ladattu aurinkoenergialla ja huomenna jaksaa sutia maalia kattoon.




perjantai 27. heinäkuuta 2012

Houston, we have a floor!

Hiphei! Pappa ja mies huhki kaksi päivää yläkerrassa ja nyt siellä on lattia! Myös kylpyhuoneeseen on ladottu tänään laattoja lattiaa, joten toiveissa on, että viikon päästä yläkerta alkaisi olla valmis kokonaisuudessaan. Parketin asennus osoittautuikin melkoiseksi palapeliksi, kun asunnosta löytyy nolla suoraa seinää ja miljoona pientä kulmaa. Mutta siellä ne nyt lepää vihdoinkin paikoillaan, mun parketit. :)

Minä maalasin tänään Kepposen huoneen viimeisen seinän pintamaalilla ja meidän makuuhuoneen patteriin ensimmäisen maalikerroksella. Lisäksi hioin ja maalasin jo olohuoneen seiniä. Makuuhuoneen patteri oli niin likainen, että pelkästään sen pesemiseen tuhraantui melkein tunti. Kaikenlaiseen pieneen näpertämiseen on kulunut uskomattoman paljon tunteja; vanhojen maalarinteippien repimiseen, kaikenlaisten kolojen paikkaamiseen ja hiomiseen, listojen irroittamiseen, vanhojen maalien ja boordien rapsutteluun yms. Plus sitten vielä se aika, mikä on mennyt imurointiin, pesemiseen, pyyhkimiseen... harvoin olen nähnyt noin likaista asuntoa. Enkä nyt tarkoita meidän remontista tullutta likaa, vaan entisen asukkaan jättämiä jälkiä.

Huomenna vietetään vapaapäivä ja suunnataan Ylämummolla johonkin saareen viettämään kesäpäivää. Koko perheen yhteinen (loma)päivä ja tauko remontista tekee varmasti hyvää kaikille. Nyt otan lasin (tai kaksi) punkkua ja rentoudun sohvan nurkkaan katsomaan Neiti Marplea.

Mukavaa viikonloppua murut!

Ps. Saatiin tänään ne kauan odotetut keittiön ovet! Enää puuttuu se (murheenkryyni) allas, jonka oletan saapuvan ensi viikolla.

  

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Maalari maalasi taloa

Kepponen oli tänään hoidossa kummien luona (Iso kiitos murut!), joten päästiin miehen kanssa kaksistaan maalaamaan seiniä ja kattoa. Tähän mennessä ollaan maalattu:

- meidän makuuhuoneen katto (kerran) ja seinät (kaksi kerrosta pohjia ja yksi pintaa)
- Kepposen huoneen katto ja seinät (samalla tavalla kun meidän huonessa mutta vanha vaaleanpunainen maali paistaa edelleen läpi, joten vielä joudutaan maalaamaan ainakin kertaalleen pintamaalilla)
- keittiön katto, seinät (en edes tiedä kuinka monta kertaa pintaa ja pohjaa on sudittu) ja patteri (kaksi kertaa)
- pikkuhuoneen katto ja seinät (kerran pohjamaalilla)
- yläkerran/portaikon katto ja seinät (kerran pohjamaalilla)

Pikkuhiljaa ollaan siis siirtymässä maalisutien kanssa alakertaan. Kattojen maalaus on ollut suoraan sanottuna niin perseestä, että en taatusti maalaa niitä enää uudelleen. Maalasin tänään portaikon katon ja täytyy sanoa, että tällaiselle reilun puolentoistametrin  pätkälle se oli melkoinen suoritus. Jatkovarsi loppui kesken ja mies vuoleskeli vanhasta lattialistasta minulle uuden varren, jolla sitten yletyin kaikken korkeimpaan kohtaan.



Tästä kuvasta näkyy vanhan ja uuden katon ero... ei nyt ihan kun yöllä ja päivällä mutta sinne päin. :)
Lisäksi ollaan tasoitettu ja hiottu seinien koloja. En tiedä mitä tuolla asunnossa on tehty ennen meitä mutta en ole koskaan nähnyt noin epätasaisia seiniä. Ei kuitenkaan lähdetty levyttämään kaikkia seiniä uudelleen, vaan tyydytään paikkaamaan pahimmat jäljet ja eletään sitten niiden muiden kanssa.



Olohuoneen seinä näyttää nyt tältä. Olihan siinä muutama kolo.


Tässä olohuone toisesta kuvakulmasta... ihan ei ole vielä valmista.



Kylppäriin ei ole ihan vielä asiaa, vaikka lattia onkin nyt vesieristetty.



Ja keittiössä näyttää nyt tältä.
Pappa tulee huomenna auttamaan remontissa ja koska mummikin tulee, niin minä pääsen jatkamaan maalausurakkaa ja mummi huolehtii Kepposesta. Ihanat appivanhemmat!

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Hitaasti mutta varmasti

Kävin tänään maalaamassa meidän makuuhuoneen katon. Maali ( löytyy täältä ) oli sellaista hyytelöä, etten ensin meinannut saada sitä ulos edes pöntöstä, ja mietin että mitähän tästäkin oikeen tulee... mutta nyt on vanha harmahtava katto saanut kauniin, puhtaan ja valkean pinnan. Toivottavasti katon röpelöinen pinta antaa vähän anteeksi taitamattoman maalarin virheet. Kaikesta huolimatta se on nyt sata kertaa parempi kuin ennen.

Nyt kun katto on maalattu (ja mikäli päätetään olla maalaamatta sitä enää uudelleen) niin voidaan siirtyä seinien pintamaalaukseen. Kodin pinnoista on tulossa puhtaan valkoisia mutta "sen oikean" valkoisen valinta onkin osittautunut yllättävän haastavaksi.


Kuva on vähän tumma mutta se antanee kuitenkin osviittaa siitä, mitä ajan takaa...
Tällä hetkellä ollaan päätymässä väriin "palatsi". Se on tuo keskimmäinen lappunen.



  Keittiössä on jo lattia! Ihanaa nähdä valmista pintaa kaiken kaaoksen keskellä.

 
 
Ja kylpyhuoneessa on laatat seinissä!
 


Kylppärin laatat näyttää niin hyvältä, että tuskin maltan odottaa miltä valmis huone näyttää. Ajatus valkoisesta kylpyhuoneesta lähti tästä kuvasta. Tuossa on vaan jotain niin rauhoittavaa ja yksinkertaista. Ja ehkä vähän jotain pientä ylellisyyttäkin. :)



perjantai 20. heinäkuuta 2012

Kun mikään ei toimi

Voihan... sanonko mikä. Keittiöstä on muodostunut oikea murheenkryyni. Ensin puuttui osia ja kodinkoneita. Tarkemmin sanottuna kaikki ovet, saranoita, ruuveja, päätylevyjä ja yksi kaapin sisälle rakennettava mekanismi. Liesituuletin löytyi keittiöfirman varastosta (hups, unohtui laittaa runkojen mukana teille), josta jouduin sen noutamaan. Uuni toimitettiin jälkitoimituksena keskiviikkona. Halogeeneistä yksi oli erivärinen kuin muut, onneksi saatiin se vaihdettua.

Kaikesta tästä huolimatta päätettiin asentaa rungot paikolleen niin pitkälti kuin se vain olisi mahdollista. Vaari tuli miehen avuksi ja alku näyttikin lupaavalta...kunnes ruuvit loppui kesken heti alkumetreillä. Mies lähti hakemaan ruuveja ja samalla kyselemään puuttuvien osien perään. Siinä sitten samalla reissulla mies huomasi, että kappas, meillä on runko, jonka sisällä pitäisi olla vedettävä mekanismi mutta valmiin rungon sisään sitä on mahdoton enää asentaa. Keittiöliikkeen varastosta lähti siis mukaan uusi runko osina ja mekanismikin sattui löytymään samaan matkaan. Näin saatiin siis alakaapin rungot paikoilleen vihdoin ja viimein.

Myös yläkaapit on nyt asennettu paikoilleen, tosin mikrokaappi menee vaihtoon, koska siitä huomattiin kulmassa ikävä nirhauma ja haluan uuden sen tilalle. Yllättäen sekin saadaan nyt osina ja joudutaan kasamaan se itse... mutta mielummin näin, koska kasattuna saataisiin todennäköisesti odottaa sitä ties kuinka kauan.

Koska ollaan saatu melkein kaikki rungot nyt paikoilleen (astianpesukone odottaa vielä päätylevyä) niin päätettiin, että voidaan tilata kivimies mittaamaan tasoa ja saadaan kivi ja allas asennettuna. Sitten tajusin, että meillähän ei ole allasta. Tilauslistan mukana allas piti toimittaa keittiötoimituksen yhteydessä mutta eipä sitä vaan löydy mistään. Kolmen päivän soittelukierros on nyt sitten selventänyt sen verran, että kukaan ei tiedä missä allas on. Ilmeisesti sitä ei ole edes tilattu (vaikka me olemme vahvistaneet tilauksen 21.6.) ja tällä hetkellä altaan toimittaja on kesälomalla aina 29.7. asti. Allas saadaan siis aikaisintaan 30.7 ja epäilen, että sitä ei välttämättä löydy suoraan varastosta. Eli se, milloin allas on vihdoin meillä kiinnitettynä kiveen ja kivi on omalla paikallaan, on vielä täysi mysteeri. Sitten pitäisi vielä saada välitilan lasi asennettuna paikoilleen, joten keittiö on todennäköisesti valmis jouluna ( Ja sitten kun tämä käykin toteen, niin ei naurata enää yhtään).

Sen jälkeen kun kaikki on paikallaa naputtelen reklamaation kaikesta kurasta, mitä kyseisetä liikkeestä ollaan saatu ja jään odotteleen vastausta.

Onneksi remontti etenee muuten positiivisemmassa hengessä. Kepposen ja meidän makuuhuoneet on nyt maalattu kahteen kertaan pohjamaalilla. Keittiön seinät ja katto on saaneet on viimeiset silaukset ja keittiössä on jo lattiakin paikoillaan. Kylpyhuoneessa on laatat seinissä ( ja voi pojat näyttää hyvältä) ja valmista pitäisi olla viikon kuluttua. Kunhan saan kuvia, niin laitan niitä taas näytille. Kaikesta huolimatta uskon vahvasti siihen, että kunhan saadaan kaikki valmiiksi niin odotus palkitaan. 

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Little bit of this...

Niinhän siinä sitten kävi, että perjantai 13. päivä oli maineensa mukainen. Kodinkoneista ja keittiöstä tuli siis vain puolet ja huomenna alkaa toisen puoliskon metsästys. Rikkinäisten laattojen tilalle pitäisi saadaan huomenna uudet, mutta katsotaan löytyykö niitä enää huomenna liikkeestä, kun perjantaina lyötiin melkein luuri korvaan samasta paikasta. Jos jotain olen oppinut jo tässä vaiheessa remontoinnista, niin se on se, että ammattitaitoista palvelua tai asiakaspalvelutaitoja omaavia ihmisiä on ihan turha odottaa.

Mutta onneksi työmaalla tapahtuu kaikesta huolimatta koko ajan jotain. Kylpyhuoneessa alkaa olla kohta laatoituksen aika.


Lattiaa kuivatettiin reilu viikko, nyt se on kuiva. 



Seinät on jo saaneet kauniin sinisen sävyn.
Seinälaatat (ne risat) näyttää tältä.
Keittiössä on pantu tuulemaan oikeen urakalla. Vaari oli kaksi päivää auttamassa miestä remontissa ja nyt on levytetty seinät ja  koteloitu kaikki putket uudestaan, rakennettu valoille oma kotelo, tehty kaikki tarvittavat sähkötyöt ja tasotettu, hiottu ja pohjamaalattu seinät ja katto. Ja nyt se näyttää siis tältä:


Ihan hirveästi hommaa mokomassa muutaman neliön kopissa. Noi pirun putket tuolla katossa on aiheuttanut ihan järkyttävän paljon ylimääräistä hommaa mutta onneksi se on nyt tehty. Keittiö söi varmaan sata metriä erinäistä puutavaraa, kilon ruuveja, tasotetta ja maalia. Mutta on se sitten vaan hieno kunhan se joskus valmistuu. :)

torstai 12. heinäkuuta 2012

Sitä saa mitä tilaa...

... tai ainakin voisi olettaa niin.  Kun puhelimella tekee tilauksia, varmistaa varmistamisen jälkeen, että varmasti saa sen mitä on tilannut varmasti oikeaan aikaan varmasti oikeaan paikkaa ja maksaa tästä kaikesta vielä kuljetusmaksut, niin mitä sitä sitten oikeastaan saakaan?

Tänään piti tulla kylpyhuoneen seinälaatat ja kuivauspatteri yhdestä puljusta ja lattialaatat toisesta. Kaikki nämä tuli niin kuin oli sovittukin: kuski soitti varttia ennen ja tavarat tuotiin pihaan. Valitettavasti ei ehditty olla vastaanottamassa tavaroita, joten laatat ja patteri oli jätetty nätisti etupihalle kuten kuskien kanssa sovin mutta yllättäen meille oli toimitettu väärä kuivauspatteri. Jouduin sitten soittelemaan oman patterimme perään kiireesti, etteivät vaan ehdi myydä sitä kenellekään muulle...  meidän haluamaa mallia kun sattui olemaan vain yksi kappale varastossa ja uuden odottamiseen olisi saattanut pahimmillaan mennä monta viikkoa. Onneksi meidän patteri oli vielä tallella, joten lupasin hakea sen iltapäivällä ja samalla palauttaa väärän patterin.

Kolmen aikaan soi sitten puhelin, ja minulta tiedusteltiin mihin aikana olen tulossa, kun pitäisi toimittaa kiireesti se meillä oleva patteri oikealle omistajalle. Olin niin hämmentynyt koko tilanteesta, että en tajunnut sanoa muuta kuin olevani jo tulossa. Käsittämätöntä, että kun liikeessä ensin möhlitään ja minä korjailen heidän virheitään niin kehtaavat vielä soittaa ja hoputtaa. Ajelin sitten vaihtamaan pattereita, eikä kukaan tuntunut olevan edes pahoillaan koko asiasta.

Samalla reissulla piti käydä ostamassa jakorasia sähköjohdoille. Nyt en todellakaan voi sanoa, että olisin tämän alan asiantuntija mutta kyllä minulla joku haju oli mitä olin ostamassa. No kysyin sitten tältä samalta patterimyyjältä, että sattuisiko niiltä löytymään sellaista. Myyjä osoitti lattialla olevaa koria ja sanoi, että tuossa on noita, joissa on kolme jakoa. Meinasin purskahtaa nauruun mutta sanoin vaan, että ei taida olla ihan sitä mitä tarkoitan. Jatkojohtoja olisi meinaan ollut korissa tarjolla... :)

Jakorasia löytyi sitten toisesta liikkeestä ja kun pääsin takaisin remonttityömaalle, niin mies sanoi, että osa seinälaatoista oli rikki. Joten ei auttanut kun taas soittaa samaan puljuun ja valittaa rikkinäisistä laatoista. Nyt sitten odotellaan soittoa ja tietoa siitä, milloin uudet laatat voisi noutaa. Siis noutaa. Maksettiin kotiinkuljetuksesta ja nyt olen joutunut jo kerran ajamaan liikeeseen ja joudun vielä tekemään toisenkin ajalumatkan sitten kun uudet laatat ovat saapuneet. Minkähänlaisen reklamaation jaksaisin väsästä huonosta palvelusta...

Niin, ja kodinkoneiden piti siis saapua huomenna. No eilen tuli soitto Itellalta, että tulisivat huomenna, eli siis tänään tuomaan niitä. Sovittin, että kunhan soittavat puolituntia ennen ja tuovat klo. 12-16 välillä niin saavat tuoda jo tänään. No minuutin yli kaksitoista soi puhelin, ja kuski ilmoittaa olevansa ovella kahden minuutin kuluttua. Sanoin, että kukaan ei ole paikalla mutta jätä ne koneet siihen pihalle. No ei tullut muuta kuin jääkaappi. Missä lie muut koneet nyt sitten onkaan...

Ja mitähän huomenna saadaan, kun pitäisi tulla keittiö yhdestä ja kodinkoneita toisesta liikkeestä...

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

What comes out must go in... vai olikohan se toisin päin?

Ensin kannetaan monta peräkärryllistä kamaa ulos ja sitten tuplamäärä samaa kamaa sisään... Nyt on ostettu maalia, tasotetta, parkettia, lastulevyä, gyprocia, ruuveja, laattoja, hiomapaperia, teloja, siveltimiä, allaskaappi ja lavuaari, saunan ovi... ja ties vaikka mitä. Ja vielä taitaa olla aika paljon tavaraa kaupassakin, joka odottaa noutoa meille... *huoh*

Mies oli viisi päivää maastopyöräilemässä pohjosissa ja mummi oli sillä aikaa minun ja Kepposen seurana meillä. Oli ihanaa huomata, miten hyvin Kepponen viihtyi mummin kanssa ja minä sain rauhassa käydä hoitelemassa asioita. Vähän jännitti, miten murunen nukkuu mummin kanssa päiväunet, kun tuo nukahtaminen on ollut tutista luopumisen jälkeen melko vaikeaa, mutta mummi taisikin olla hyvä nukuttaja... uni tuli joka päivä ilman suurempia ongelmia. Hyvä mummi!

On ihanaa seurata, miten tuo lapsi on oppinyt jo ilmaisemaan itseään ja miten hyvin se osa kertoa päivän tapahtumista yms. Kuukaudessa on tullut valtavasti lisää sanoja ja tällä hetkellä Kepponen puhuu 4-5 sanan lauseita. Tietysti paljon on vielä sellaistakin, minkä itse tajuaa asiayhteyksistä tai joistain tutuista sanoista mutta yllättävän nopeasti puhe on nyt kehittynyt. Äänteitä puuttuu vielä paljon mutta kaikki aikanaan...

Kepposella on muutaman päivän päästä synttärit mutta ollaan päätetty siirtää niiden viettäminen ihan suosiolla uuteen kotiin. Saadaan sitten juhlia kunnolla, eikä tarvitse kaiken tämän remonttihässäkän keskellä alkaa viettämään mitään hätäisesti valmisteltuja juhlia. Sitä paitsi uudessa kodissa on enemmän tilaa juhlia! :)

Remonttirintamalla on ollut nyt vähän hiljaisempaa kun mies oli reissussa mutta nyt päästään taas täydellä vauhdilla remppaamaan kun mies palasi kotiin ja sillä alkoi loma. Eli mies remppaa ja minä olen tytön kanssa kotona. Kunhan päästään maalausvaiheeseen niin sitten voidaan onneksi vaihtaa osia. :) Minun piti tehdä vaikka mitä tämän viikon aikana mutta valtaosa upposikin auton kanssa ajeluun pitkin kyliä kun etsin laattoja ja patteria. Lopun aikaa yritin repiä boordeja irti seinistä. Hermot meni, boordi jäi... eli ihan toivoton homma. Onneksi sitä on vaan kahdessa huoneessa mutta jotain niille pitäisi keksiä, en vaan tiedä mitä?!?

Vaari tulee huomenna auttamaan ja mummi ja pappa tulee tuomaan parketin alle muoveja. Lisäksi huomenna tulee osa keittiön koneista ja kylppärin laatat. Alkaakin olla kämppä aika täynnä kaikkea materiaalia... enää ei tarvitse kun laittaa kaikki paikoilleen.



tiistai 3. heinäkuuta 2012

Perjantai 13. päivä tuli etuajassa

Hohhoijaa... melkoista remonttia ollaan alettu tekemään.

Nyt on siis vihdoin purettu kaikki lattiat, ja eipä päästy ilma ylläreitä. Alakerran vanhan parketin alta paljastui niin kuoppanen betonilattia, että ilman tasoitusta ei kannata ilmeisesti harkitakkaan uuden parketin asennusta. Eilisen illan mies vietti siis tasoittaen lattiaa ja lopputulos selvinnee vasta huomenna, kun mies palaa työmatkalta ja pääsee tarkastamaan työn tulokset.

Tämän päivän yllärin paljasti sitten kylppärin sähkömies, joka ilmoitti, että kylppärin sähköistä löytyi vettä/kosteutta. Kosteutta on siis sekä lattiassa että ehkä jossain muuallakin... Ja nyt sitten odotellaan isännöitsijän ja hallituksen reaktiota tähän uuteen uutiseen. Minä kun en noista asioista mitään ymmärrä, niin en oikeen tiedä miten tähän pitäisi suhtautua... En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, joten päätin pelätä pahinta ja toivoa parasta. Ei kai tässä muukaan auta.

Ja tämä kaikki siis kylpyhuoneessa, jossa oli suoritettu kosteusmittaus. *huoh*

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

To do- lista

Ensi viikosta tulee melkoinen raipatirai-viikko. Huomenna pitäisi käydä kirjoittamassa urakkasopimus kylppärirempasta. Löydettiin mielestämme hyvä firma mutta lopputuloshan se vasta sitten osoittaa onko se oikeasti hyvä vai ei. Melkoista arpapeliä kyllä tuntuu olevan tuo remppafirmojen metsästys, kun netti on pullollaan tarjokkaita ja sieltä sitten pitää vaan yrittää haravoida se hyvän hinta-laatu-suhteen omaava tekijä. Mielestämme saimme hyvän sopimuksen ja aikataulukin vaikuttaa lupaavalta; kaksi viikkoa remppaa + sitten se aika, mikä menee kosteuden poistumiseen.

Kylpyhuone on nyt tämän näköinen



Tässä nurkkauksessa,entisen suihkun paikalla lymyilee kosteus.

Mikäli on remonttitarvetta, suosittelen kokeilemaan tätä: http://kodinremontit.fi/. Meidän miehet löytyi täältä ja jos ne osoittautuu vielä hyviksikin, niin laitan taatusti sanan kiertämään niiden puolesta. Tosin negatiivisessa tapauksessa teen kyllä varmasti samoin. :) Mutta peukut pystyyn nyt, että meidän kylppäristä tulee justiinsa niin ihana kun se mun siilmissä jo on.

Huomenna pitäisi käydä myös ostamassa kaakelit, kylppärikalusteet ja taso, saunan ovi, maalia, teloja, siveltimiä, tasotetta jne. Tiistaina mies lähtee reissuun ja onneksi kyseessä on tällä kertaa vaan vuorokauden matka, eli keskiviikkona se on taas mukana rempparemmissä. Torstaina pitää varmaan hioa/tasotella keittiön seiniä ja kantaa parkettia sisään (mikäli saadaan se tilattua) ja perjantaina mies lähteekin sitten 5-6 päiväksi miesmatkalle kaverinsa kanssa jonnekin hyttysten syötiksi. Onneksi mummi on luvannut tulla Kepposen kaitsijaksi ainakin pariksi päiväksi, niin pääsen tekemään edes jotain silläkin aikaa kun mies poljeskelee pitkin Suomen metsiä.

Vaari kävi tänään katsomaan keittiön sähköjä ja mies oli purkamassa vanhaa lattiaa ystävänsä kanssa. Ensi viikolla pitäisi aloittaa keittiön seinien levyttäminen uudelleen mutta taitaa loppua tästä viikosta tunnit ja päivät kesken. Jossain vaiheessa pitäisi asentaa keittiön lattiakin, sillä tällä hetkellä keittiössä näyttää tältä


Keittiö ja kodinkoneet saapuvat perjantaina 13.7. (Kyllä, perjantai 13. päivä... ei lupaa hyvää. ) ja toiveissa olisi asentaa lattia samana viikonloppuna, jotta päästäisiin heti sitten sen jälkeen asentamaan itse keittiötä paikoilleen. Tasojen ja välitilan lasin asennusten kanssa saattaa vielä vierähtää tovi sen jälkeen kun rungota on saatu paikoilleen...

Missähän välissä tässä alkaisi pakkaamaan kun ei tuonne uuteen kämppään kuitenkaan voi vielä viedä mitään moneen viikkoon... Pikkasen taitaa tulla meille kiire, jos oikeasti meinataan muuttaa heinäkuun loppuun mennessä.

Kuume

Eilen oli tarkoitus käydä katselemassa laattoja, ovia, maaleja, kylpyhuoneen kalusteita ja kaikkea muuta tarpeellista mutta lapsiperheessähän asiat ei aina mene niinkuin on suunniteltu...

Heräsin toissa yönä ennen kahta Kepposen höpötykseen ja kun menin katsomaan, mitä se siellä unissaan puuhasi niin huomasin, että neiti roikkui puoliksi pois sängystä. Nostaessani tyttöä takaisin sänkyyn tajusin, että nyt ei kyllä kaikki olekaan ihan kunnossa kun tyttö oli ihan tulikuuma. Kuumemittari näyttikin sitten yli 38°, joten napsastiin äkkiä lääkkeet suuhun ja vettä perään. Kova jano tuntui neidillä olevan, kun yleensä tuo ei pahemmin vedestä välitä mutta nyt pyysi oikeen lisääkin.

Kun tuo lapsi ei oikeastaan koskaan ole sairas, niin sitten kun sillä on vähänkin jotain tommosta taudintynkää havaittavaissa, niin minä alan aina kuvitella vaikka mitä. Nytkään en saanut sitten nukuttua koko loppuyönä kunnolla kun piti koko ajan kytätä kuumetta ja tulikuuma neiti nukkui kainalossa.

Yön aikana kuume ei pahemmin laskenut, joten soitin aamulla sairaanhoidon neuvontapuhelimeen ja sain onneksi vähän mielenrauhaa sieltä. Ihana täti lohdutti ja neuvoi, mitä kannattaa tehdä. On se kumma, miten "työminä" osaa hoitaa tällaiset asiat ihan hyvin ja rauhallisesti mutta "kotiminällä" menee heti sormi suuhun ja paniikki meinaa iskeä kun kyse on omasta lapsesta.

Tyttö makaili koko aamupäivän sohvalla katsellen piirrettyjä ja kuume pysyi vaan sitkeästi samoissa lukemissa. Iltapäivästä kuume alkoi onneksi vihdoin laske ja illalla alkoi jo vaikuttaa paljon paremmalta. Tänään Kepponen onkin sitten ollut jo oma reipas itsensä. Nenä vuotaa vieläkin vähän (nuha alkoi jo tiistaina) ja täytyy vaan toivoa, että tuo menisi nyt nopeasti ohi. Ja ettei vaan menisi korvin, niin kun viimeksi. Vähällähän me ollaan onneksi päästy kaikkien sairauksien kanssa, kun tämä taisi nyt olla kolmas tai neljäs kerta kun neidillä on kuumetta. Siksi se kai sitten aina niin huolestuttaakin, kun ei olla totuttu siihen, että lapsi on kipeä.

Onneksi tuo vaikuttaa nyt terveemmältä.

perjantai 29. kesäkuuta 2012

Remonttihaasteita

Saatiin uuden asunnon avaimet reilu viikko sitten, ja tähän mennessä on tapahtunut seuraavaa:

Remonttiosuus:
- keittiö purettu entisen asukkaan toimesta (kodinkoneet jäi vielä toistaiseksi)
- jalkalistat revitty (osittain)
- tapetti irroitettu keittiöstä
- kylpyhuone purettu rakenteisiin asti
- saunan lattia piikattu irti

Ostokset:
- keittiö kokonaisuudessaan
- kodinkoneet keittiöön
- hanat
- erinäistä remonttikrääsää

Muu toiminta ja huomiot:
- remonttireiskan metsästys kylppäriremonttia varten on syönyt puolet miehen työajasta ja vieläkään ei tiedetä, kenet valitaan vaikka työt pitäisi aloittaa ensi viikolla...
- lasikuitutapetti irtosi mutta mitä tehdään seinälle sen jälkeen?
- keskustelut erinäisistä hankinnoista ja remontista ei välttämättä aina suju kovin rakentavassa hengessä
- tarkastaja löysi kosteutta kylppäristä ja nyt toivotaan, että taloyhtiö osallistuisi edes jotenkin kustannuksiin ja että kosteus häipyisi nopeasti

Että sellaista.




tiistai 26. kesäkuuta 2012

Remontoijan unelma...?

Vihdoinkin! Puolentoista vuoden etsinnän jälkeen löydettiin vihdoin ja viimein meille koti. Ostettiin oikea remontoijan unelma... tai ainakin haluan uskoa niin. Tarkoitus on repiä kaikki vanha pois ja tehdä tästä kodista meidän näköinen koti.

Entinen asukas oli melkein eläkeikäinen, 18-vuotiaan tytön yksinhuoltajaäiti, ja uskaltaisin vahvasti väittää, että kodin remontointi tai sisustaminen eivät ole kuuluneet kummankaan perheenjäsenen harrastuksiin tai mielenkiinnon kohteisiin... mutta kuvat puhukoon puolestaan.

 

Kylpyhuoneen ruskeahko sävy ja laattojen pienet kuviot on peräisin vuodelta -95. Kylppäri puretaan katosta lattiaan ja pesukoneen paikalle tulee suihku. Pesukone siirtyy ikkunan alle, ja sinne tulee taso ja jotain laatikosto-/kaappisysteemejä.  Harmi, ettei lavuaarista ole yhtään kuvaa edestäpäin... lahot ovet oli meinaan melko... lahot.



Kepposen uusi huone. Tässä huoneessa silmiin pistää eniten boordit ja vaaleanpunaiseksi maalatut seinät. Ilmeisesti maali on loppunut joskus kesken, sillä vanha väri kuulsi maalin läpi.



Tuleva vierashuone on melko pieni mutta kyllä sinne nukkumaan mahtuu. Ja minä kyllä ajattelin tehdä tästä pienen ompelutilan itselleni... :)


Meidän uusi makuuhuone. Entisen asukkaan tytär ei voinut elää ilman nettiä, joten hän majoittui vielä muuton jälkeen pari päivää vanhassa kodissaan kannettavan kanssa. Täälläkin on maali loppunut kesken ja vanha kellertävä seinä pilkistää harmaan maalin takaa. Kuva vääristää vähän värejä, kaikki seinät on samaa harmaata. 
 

 
 
 
 
 
Kellertävät seinät ja kellertävä portaikko jatkuu ylhäältä alas olohuoneeseen ja eteiseen. Tää portaikko olisi sitten mun urakka...


 

Keittiö on todella pienen ja ahtaan oloinen. Sekä lattia että pöytätasot on tehty samasta laatasta ja oikeen mikään ei sovi yhteen minkään kanssa. Onneksi entisen asukkaan vävy halusi viedä köökin mökkikeittiöksi, joten säästyttiin purkamiselta. Ainoastaan kodinkoneet jäi. Jos on tarvetta, niin muutamalla kympillä irtoaa ihan käyttökelpoisia kodinkoneita. 


Ruokailutilaan pitäisi mahtua meidän kuuden hengen pöytä, saa nähdä miten se käytännössä sopii tuohon. (Kuvassa tila on todellista tilaa pienempi.)


Viimeisenä samaa linjaa noudatteleva eteinen. Jos on tarvetta joutsenpeilille tai siivouskomerolle, saa tulla hakemaan. Lisäksi löytyy pari valkoista vaatekaappia (kunto tyydyttävä), jotka saa tarvittaessa hakea pois.

Tässä se nyt sitten on. Remontoijan unelma. Viiden viikon kuluttua olisi tarkoitus muuttaa mutta katsotaan nyt, kuinka meidän käy.